Myyjän tiedonantovelvollisuus
Asunnon virheen tyyppitilanteet jaetaan laatuvirheisiin, oikeudellisiin virheisiin (esim. sivullisen oikeus) ja taloudellisiin virheisiin (esim. väärä tieto yhtiövastikkeista). Käytännössä usein ilmenevänä, keskeisenä virheenä voidaan pitää kaikkiin virhetyyppeihin kietoutuvaa tiedonantovirhettä asuntokaupassa. Tällöin asunto ei ole vastannut sitä, mitä ostaja on voinut perustellusti odottaa ottaen huomioon kohteesta ennen kaupantekoa hänelle kerrotut tiedot.
Asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n yleisen virhesäännöksen mukaan, asunnossa on virhe, jos se ei ole vastannut sovittua tai jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja nämä annetut tiedot asunnosta ovat vaikuttaneet ostopäätöksen syntyyn. Ilman annettua harhaanjohtavaa tai väärää tietoa asuntoa ei olisi siten ostettu. Asunnossa on myös virhe, jos myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta myyjän täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon.
Asuntokauppalain 6 luvun 20 §:n mukaan asunnossa on virhe, jos myyjä ennen kaupantekoa on antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kyseisen asunnon omistamiseen tai käyttöön liittyvistä taloudellisista velvoitteista tai vastuista (taloudellinen virhe).
Tiedonantovirhe voi siten aiheutua sekä aktiivisin toimin, antaen harhaanjohtavia tai virheellisiä tietoja, tai laiminlyönnillä. Myyjä vastaa antamistaan tiedoista, tiedon antamatta jättämisestä ja myös siitä, jos kiinteistönvälittäjä on jättänyt kertomatta asuntoa koskevan merkityksellisen tiedon ostajalle. Myyjän tulee kertoa asuntoa koskeva merkityksellinen tieto siten, että ostajalle muodostuu käsitys tiedon merkityksestä – toisin sanoen myyjän lyhyt maininta ei aina ole riittävä.
Myyjän on annettava asunnosta ajantasainen ja oikea tieto. Myyjän on tärkeää kertoa kaikki tiedossaan olevat seikat, joilla saattaa olla merkitystä ostajaehdokkaiden asunnon ostopäätökseen. Asuntokauppalain 6 luvun 27 §:n nojalla myyjä vastaa myös kiinteistönvälitysliikkeen tai muun edustajansa antamista sekä isännöitsijäntodistukseen sisältyvistä tiedoista. Tiedonantovelvollisuuden laajuus määrittyy sen mukaan, mitä tietoja ostaja voi perustellusti odottaa saavansa myyjältä. Myös ostajan selonottovelvollisuudella on merkitystä arvioitaessa sitä, onko myyjä täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. Sellaisista asunnon ominaisuuksista, jotka ostaja voi itsekin havaita, ei ole tarpeen erikseen kertoa. Virhevastuun välttämiseksi on toki suositeltavampaa kertoa liikaa kuin jättää jotain kertomatta.
Ostajan selonottovelvollisuus
Asuntokaupassa myös ostajalla on velvollisuuksia. Ostajalla on selonottovelvollisuus myynnissä olevasta kohteesta. Asuntokauppalain 6 luvun 12 §:n mukaan ostaja ei voi vedota sellaiseen virheeseen, joka hänen olisi pitänyt havaita asunnon tarkastuksessa ennen kauppaa, eikä ostaja saa vedota virheenä seikkaan, jonka ostajan oletetaan tienneen tai joka olisi ollut havaittavissa.
Ostajalta ei edellytetä teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä tarkastuksessa. Riittää siis, että ostaja tarkistaa ne tilat, joihin on esteetön pääsy. Kyse on havainnoinnista, mutta katselmus tulee kuitenkin suorittaa mahdollisimman tarkasti. Ostajan tulee tiedustella myyjältä itselleen merkityksellisistä seikoista tai jos jokin epäilyttää. Tarkastuksessa ei edellytetä asiantuntija-avun käyttämistä, mutta asiantuntija-apuun turvautuminen voi tulla kyseeseen, jos ostaja havaitsee epäilyttäviä seikkoja asunnon kunnossa.
Jos asunnon kaupassa on tapahtunut tiedonantovirhe, voi ostaja vaatia hinnanalennusta tai olennaisen virheen kohdalla jopa kaupan purkua. Jos myyjä on toiminut huolimattomasti, voi myös vahingonkorvaus tulla kyseeseen.
Mikäli myyjän tiedonantovelvollisuuteen ja asuntokaupan virheeseen liittyvät asiat yhtään askarruttavat, autamme mielellämme.
Meillä alkuneuvottelu (max. 15 min) on aina maksuton riita-asioissa.
Ota yhteyttä!
