Sovinnollisuuden edistäminen
Riitatilanteissa tulee aina pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun jo ennen kuin asia etenee tuomioistuimeen asti. Oikeudenkäyntikuluriskin vuoksi asiassa saavutettu sovinto on usein samalla päämiehen etu, ja sovinnollisuuteen pyrimme ensisijaisesti Oranssillakin. Lain mukaan edelleen oikeudenkäynnin aikana asiassa, jossa sovinto on sallittu, on tuomioistuimen pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan asia. Tämän vuoksi vielä tuomioistuinkäsittelyssä osapuolten edustajilta varmistellaan, onko asiassa sovinnon mahdollisuuksia olemassa.
Sovinnon saavuttaminen ennen oikeudenkäyntiä on toki ideaali, johon ei aina päästä. Sovintoneuvottelut eivät syystä tai toisesta etene – osapuolten näkemyserot voivat olla niin suuria tai suhteet ovat tulehtuneet sillä tavoin, ettei aitoa keskusteluyhteyttä saada avattua. Tällöin edessä on pohdinta yhdessä asiakkaan kanssa, miten seuraavaksi edetään. Laitammeko mahdollisesti haastehakemuksen vireille? Haluaako päämies luopua vaatimuksistaan? Entä kannattaisiko kokeilla tuomioistuinsovittelua?
Mikä tuomioistuinsovittelu?
Tuomioistuinsovittelussa riita pyritään sopimaan osapuolten välillä siten, että molemmat voivat ratkaisun hyväksyä. Osapuolet pääsevät enemmän ääneen kuin ”perinteisessä” oikeudenkäynnissä. Sovittelijana toimii käräjätuomari, mutta hän ei ratkaise asiaa kuten oikeudenkäynnissä eli ei toimi tuomarin roolissa. Käräjätuomari sovittelijan ominaisuudessa takaa osapuolille turvallisen keskusteluyhteyden ja voi tarvittaessa johdattaa keskustelua sillä tavoin, että osapuolet pystyvät asettumaan toistensa asemaan tai ymmärtävät paremmin toistensa näkökulmia.
Laissa riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011) säädetään mm. tuomioistuinsovittelun tavoitteesta ja edellytyksistä, joita ovat
- sovinnolliseen ratkaisuun pyrkiminen,
- asian (riidan) soveltuminen soviteltavaksi sekä
- se, että sovittelu on tarkoituksenmukaista osapuolten vaatimuksiin nähden.
Tuomioistuinsovittelu edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta, joten ennen hakemuksen laittamista käräjäoikeuteen kannattaa vielä varmistaa toisen osapuolen halukkuus sovitteluun. Tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen tuomioistuinsovittelun aloittamisesta.
Asiamiehen käyttämistä suositellaan sovittelussa, mutta se ei ole pakollista. Asiamiehet tuovat keskusteluun kuitenkin paljon lisähyötyä, jolloin sovinnon saavuttaminen helpottuu. Asiamies toimii tässä tukena ja voi auttaa sovinnon ehtojen muotoilussa.
Asunto- ja kiinteistökauppariidat sopivat hyvin tuomioistuinsovitteluun. Asunto- ja kiinteistökauppariidoissa tyypillisiä soviteltavia asioita ovat esimerkiksi riitaisuudet siitä, onko myyjä antanut kaikki tietämänsä tiedot asunnosta tai kiinteistöstä ostajalle tai tilanne, jossa hinnanalennusvaatimusta ei ole perusteeltaan kiistetty, mutta määrästä ei päästä yhteisymmärrykseen. Sovittelussa neuvotellaan tyypillisesti myös esimerkiksi siitä, onko ostaja aikaansaanut virheen tai pahentanut virhettä, ja tästä seikasta voidaan pyytää asiantuntijan lausuntoa.
Lain mukaan tuomioistuinsovittelu päättyy, kun:
- asiassa vahvistetaan sovinto tai osapuolet ilmoittavat sovittelijalle muutoin sopineensa asian,
- osapuoli ilmoittaa sovittelijalle, että ei halua asiaa enää soviteltavan tai
- sovittelija päättää osapuolia kuultuaan, että sovittelun jatkaminen ei ole enää perusteltua.
Tuomioistuinsovittelun hyödyt
- Oikeudenkäyntikulujen riski poistuu – sovittelussa osapuolet vastaavat lähtökohtaisesti omista kuluistaan
- Riitaa päästään käsittelemään nopeammin, tyypillisesti joidenkin kuukausien kuluttua vireilletulosta
- Päästään samalla riidasta nopeammin eteenpäin esimerkiksi korjaustoimenpiteiden suhteen
- Päätösvalta ratkaisun suhteen on osapuolilla
- Huomioon voidaan ottaa myös seikkoja juridiikan ulkopuolelta, eli osapuolten oikeat intressit – joskus jo aidolla anteeksipyynnöllä päästään neuvotteluissa pitkälle
- Turvallinen keskusteluyhteys, osapuolilähtöisyys
- Asiaan saadaan ratkaisu joko sovinnolla tai, jos sovintoa ei synny, asia etenee normaalisti ”perinteiseen” oikeudenkäyntiin (sovittelussa keskusteltuja seikkoja ei oteta tuomioistuinkäsittelyssä huomioon, tuomioistuinsovittelu on luottamuksellista)
Mikäli tuomioistuinsovittelu asunto- tai kiinteistökauppariitoihin tai työsuhteisiin liittyvissä asioissa yhtään askarruttaa, autamme mielellämme.
Meillä alkuneuvottelu (max. 15 min) on aina maksuton riita-asioissa.
Ota yhteyttä!
