Eräs useimmiten kuulemamme termi on yhdenvertaisuusperiaate. Se on kantavia periaatteita asunto-osakeyhtiölaissa ja siihen vedotaankin varsin usein kun kyse on erimielisyydestä asunto-osakeyhtiössä. Mutta mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa ja milloin sitä voidaan katsoa rikotun?
Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §: mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä nimenomaisesti toisin määrätä. Taloyhtiön on siis kohdeltava kaikessa päätöksenteossaan samassa asemassa olevia osakkaita samalla tavalla. Toisin sanoen sellainen yhtiökokouksen, hallituksen tai isännöitsijän päätös tai toimenpide, joka tuottaa epäoikeutettua etua yhdelle tai useammalle osakkaalle taloyhtiön tai toisen osakkaan kustannuksella, on lähtökohtaisesti yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
Osakkaalla on siten lähtökohtaisesti aina oikeus luottaa siihen, että hänen osakkeensa tuottavat samat oikeudet kuin muutkin osakkeet, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaista osakasta olisi jokaisessa mahdollisessa eteen tulevassa tilanteessa kohdeltava täysin identtisesti. Sen sijaan kiellettyä on se, että tietty yhtiökokouksen, hallituksen tai isännöitsijän päätös tai toimenpide tuottaa jollekin osakkaalle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Viime kädessä on aina tapauskohtaisesti ratkaistava, että loukkaako jokin tietty päätös tai toimenpide yksittäisen osakkaan yhdenvertaisuutta suhteessa toisiin osakkaisiin.
Yhdenvertaisuuskysymys nousee esille useimmiten esimerkiksi erilaisissa taloyhtiön kunnossapito- ja uudistushankkeissa ja käyttöoikeuksien (mm. auto- ja varastotilojen) jakamista koskevissa tilanteissa sekä piha-alueille toteutettavien muutosten, esimerkiksi jätekatosten rakentamisen, yhteydessä.
Esimerkiksi putkiremontin tai vastaavan kunnossapitotyön yhteydessä samanlaisia huoneistoja on lähtökohtaisesti kohdeltava samalla tavalla, eikä ilman erityistä teknistä perustetta yhdessä huoneistossa ole mahdollista toteuttaa erilaista ratkaisua kuin toisessa samanlaisessa huoneistossa. Tällaisen erityisen teknisen perusteen poikkeamiselle voi mahdollisesti tapauskohtaisesti muodostaa esimerkiksi se, että vanhassa rakennuksessa jotakin tiettyä hormia tai putkikoteloa ei voida toteuttaa jokaisessa huoneistossa täysin identtisesti, johtuen esimerkiksi rakenteiden ominaisuuksista. Tällöinkin mahdollinen poikkeaminen on kuitenkin aina pystyttävä perustelemaan rakennusteknisesti, eikä yksittäiselle osakkaalle aiheutuva haitta saa tällöinkään olla kohtuuton. Viime kädessä tällöin on verrattava kyseisestä teknisestä ratkaisusta taloyhtiölle koituvaa kokonaishyötyä osakkaalle siitä aiheutuvaan haittaan, ja kyseisestä ratkaisusta yhtiölle koituvan hyödyn on oltava huomattavasti suurempi kuin siitä osakkaalle aiheutuva haitta.
Käytännön arkielämässä onkin hyvä muistaa, että taloyhtiössä ei voida koskaan päästä sellaiseen absoluuttiseen yhdenvertaisuuteen, jossa jokainen osakas olisi täysin samassa asemassa.
Käytännössä harvinainen tilanne ei ole esimerkiksi se, että autopaikkoja ei voida jakaa jokaiselle osakkaalle, mikäli osakkaita on enemmän kuin autopaikkoja yhtiön pihassa. Tällöin on suositeltavaa, että autopaikkasäännöistä tehdään päätös yhtiökokouksessa, jossa vahvistetaan autopaikkojen jakamista koskevat periaatteet. Viime kädessä autopaikat voidaan tällaisessa tilanteessa joutua ratkaisemaan arpomalla.
Näin ollen keskeistä on viime kädessä aina se, onko yhdenvertaisuusperiaatetta noudatettu olosuhteet huomioon ottaen riittävällä tavalla.
Mikäli yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen taloyhtiössäsi esimerkiksi putkiremontin tai tilojen jakamisen suhteen yhtään askarruttaa, autamme mielellämme.
Meillä alkuneuvottelu (max. 15 min) on aina maksuton riita-asioissa.
Ota yhteyttä!
