Päämiehemme oli työskennellyt lähes 10 vuotta johtotehtävissä suuressa suomalaisessa logistiikka-alan yrityksessä, kunnes yhtenä päivänä työnantajayhtiö ilmoitti yt-neuvotteluista. Niiden päätteeksi hänet irtisanottiin ”taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä”. Kun päämies sitten otti yhteyttä toimistoomme ja asiaa ryhdyttiin sen johdosta tarkemmin selvittämään, ilmeni, että työnantajayhtiön liikevaihto oli irtisanomisvuonna laskemisen sijasta kasvanut voimakkaasti, mikä herätti heti huomion taloudellisten irtisanomisperusteiden olemassaolosta ylipäänsä.
Tarkemmassa selvityksessä ilmeni pian, että työnantajayhtiö oli päämiehen irtisanomisaikana palkannut uuden työntekijän tekemään sellaista työtä, jota irtisanottu päämies olisi kyennyt tekemään joko suoraan koulutuksensa, ammattitaitonsa tai kokemuksensa perusteella, taikka joka tapauksessa sellaisen koulutuksen turvin, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena (työsopimuslaki 7 luku 3-4 §).
Toisin sanoen heti lähtötilanteessa vaikutti siltä, että työnantajalla ei ollut irtisanomishetkellä olemassa sen enempää taloudellista, tuotannollista kuin toiminnan uudelleenjärjestelystäkään johtuvaa perustetta päämiehen työsopimuksen irtisanomiselle. Työnantaja ei ollut edes tarjonnut päämiehellemme kyseistä irtisanomisaikana avautunutta uutta työtehtävää, vaan päättänyt suoraan palkata siihen uuden työntekijän yhtiön ulkopuolelta.
Neuvottelimme asiasta työnantajan kanssa sovinnollisen ratkaisun löytämiseksi oikeudenkäynnin ulkopuolella, mutta sellaista ei valitettavasti ollut löydettävissä, koska työnantaja kiisti edelleen vastuunsa asiassa. Näin ollen ainoaksi oikeusturvakeinoksi asiassa jäi nostaa kanne työnantajaa vastaan käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynnin aikana asiassa saavutettiin kuitenkin lopulta sovintoratkaisu. Työnantajayhtiö maksoi sovintosopimuksen mukaisesti päämiehelle noin 43.000,00 euron suuruisen korvauksen.
Päämies oli tyytyväinen siihen, että oikeus asiassa toteutui toimistomme avustuksella, eikä juttua tarvinnut ajaa käräjäoikeudessa loppuun asti, mahdollisesta hovioikeusprosessista ja sen tuomasta 1-2 vuoden lisäkestosta puhumattakaan.
Case closed, eli vapaasti suomennettuna ’loppu hyvin, kaikki hyvin’, kuten me tapaamme sanoa.
Asianosaisten henkilöllisyyden suojaamiseksi emme poikkeuksellisesti julkaise tällä kertaa päämiehen nimeä tai edes nimikirjaimia, jotta häntä tai työnantajayhtiötä ei ole mahdollista miltään osin tunnistaa tekstistä.
Työnantajan irtisanoessa työntekijän taloudellisilla, tuotannollisilla tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, on mahdollista, että asiaa tarkemmin selvitettäessä käykin ilmi, että kyseisiä työsopimuslain 7 luvun 3-4 §:ssä tarkoitettuja työsopimuksen irtisanomisperusteita ei tosiasiassa olekaan ollut irtisanomishetkellä olemassa. Tällöin irtisanotulla työntekijällä on oikeus saada korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Toimistomme on vuosien aikana hoitanut menestyksekkäästi useita tällaisia tapauksia, joista alla yksi esimerkki.