Mitä nk. whistleblower -direktiivi merkitsee käytännössä?
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937 unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta on annettu 23. päivänä lokakuuta 2019. Kansallisesti direktiivi on saatettava voimaan 17.12.2021. Yrityksissä, joissa on yli 250 henkeä, on samalla otettava direktiivin vaatimukset täyttävä väärinkäytösten ilmoituskanava käyttöön vuoden loppuun mennessä. Direktiivi laajenee myöhemmin koskemaan vähintään 50 henkeä työllistäviä yrityksiä.
Whistleblowing-direktiivillä vahvistetaan käytännöt, joilla varmistetaan ”väärinkäytösten ilmoittajien” suoja. Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon jälkeen tavoiteltu päämäärä on, että henkilöt, jotka ovat työnsä yhteydessä saaneet tietoonsa EU-oikeuden rikkomuksia, voivat pienemmällä kynnyksellä ilmoittaa rikkomuksista ilman huolta vastatoimista. Väärinkäytöksestä ilmoittavaa työntekijää suojellaan työnantajan vastatoimilta, esimerkiksi ilmoituksen perusteella tapahtuvalta irtisanomiselta, ja ilmoittajan anonymiteetti varmistetaan. Soveltamisalan osalta keskeistä on, että tieto väärinkäytöksestä on saatu työn yhteydessä.
Direktiiviin pohjautuva ilmoituskanava ja sen tarjoama suoja kattaa niin yksityisellä kuin julkisella puolella työskentelevät henkilöt, harjoittelijat ja vapaaehtoiset mukaan lukien. Henkilöllinen soveltamisala on siten laaja – tämän lisäksi suoja ulottuu myös henkilöihin, jotka ilmoittavat väärinkäytöksistä vasta työsuhteensa päättymisen jälkeen. Myös esimerkiksi työnhakijat ja osakkeenomistajat kuuluvat suojan piiriin.
Ilmoituskanavien kolmiportaisuus
Ilmoitus tehdään ensisijaisesti työnantajalle luottamuksellisen ja anonyymin sisäisen ilmoituskanavan kautta ja sen jälkeen siirrytään portaissa toissijaisesti ulkoiseen ilmoituskanavaan. Toisaalta direktiivin mukaan henkilön olisi voitava valita tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella soveltuvin ilmoituskanava. Viimesijaisesti ilmoitetaan väärinkäytöksestä julkisesti. Jokaisen portaan välillä on yritykselle varattava mahdollisuus korjata toimintaansa. Ulkoisesti ja julkisesti käytettävät ilmoituskanavat tarkentuvat vielä direktiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä.
1. Sisäinen ilmoittaminen
Direktiivi velvoittaa työnantajia perustamaan sisäisen kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen organisaation sisällä. Sisäisen kanavan tulee olla luottamuksellinen ja ilmoitusten teko on anonyymiä.
Organisaation sisäisen ilmoituskanavan voi myös ulkoistaa erilliselle ylläpitäjälle, jonka kautta ilmoitukset väärinkäytöksistä ohjautuvat yritykselle toimenpiteitä varten. Ilmoituskanavan kautta saatuun tietoon yrityksellä on aikaa reagoida 3 kuukauden ajan, kunnes väärinkäytön ilmoittaja voi siirtyä portaissa seuraavaan kanavaan eli ilmoittaa väärinkäytöksistä ulkoisesti viranomaiselle.
2. Ulkoinen ilmoittaminen
Lisäksi perustetaan ulkoinen kanava, jossa ilmoituksen vastaanottaa esimerkiksi viranomainen. Suomessa kansallisessa täytäntöönpanossa on tarkoituksena perustaa keskitetty ulkoinen, valtioneuvoston oikeuskanslerin ylläpitämä ilmoituskanava, johon ilmoituksen voisi tietyissä tilanteissa tehdä. Valvontavianomainen käsittelisi ilmoitukset.
3. Julkinen ilmoittaminen
Julkisen ilmoittamisen edellytyksenä direktiivissä on, että ensin väärinkäytöksestä on ilmoitettu sekä sisäisesti että ulkoisesti eivätkä ilmoitukset ole johtaneet toimenpiteisiin. Tällöin on mahdollista kääntyä esimerkiksi valtamedian puoleen. Edellytyksenä on, että väärinkäytös yksilöitävissä ja työntekijän tulee perustella ja osoittaa väitteensä toteen.
Ilmoittajan suoja
Väärinkäytöksen ilmoittaa suojataan siis työnantajan vastatoimilta. Vastatoimia voivat olla esimerkiksi irtisanominen, siirtäminen alempiin tehtäviin, palkanalennus ja määräaikaisen työsopimuksen vakinaistamatta jättäminen. Ilmoittajaa suojellaan myös epäsuorilta vastatoimilta, eli niiltä toimilta, jotka kohdistuvat varsinaisen ilmoittajan sijasta hänen edustamaansa oikeushenkilöön tai sukulaisiinsa, jotka ovat työasioissa yhteydessä ilmoittajan työnantajaan.
Suojan edellytyksenä on, että väärinkäytöksestä ilmoittavalla henkilöllä on perusteltu syy uskoa, että ilmoitetut väärinkäytöksiä koskevat tiedot pitävät paikkansa. Väärinkäytös tulee yksilöidä, eikä pelkkä olettamus väärinkäytöksen tapahtumisesta oikeuta suojaan.
Mikäli väärinkäytösten ilmoituskanavaan tai muut työoikeuteen liittyvät asiat yhtään askarruttavat, me autamme.
Meillä alkuneuvottelu (max. 15 min) on aina maksuton riita-asioissa.
Ota yhteyttä!
